Ota korpinsilmäinen vaihdokas syliisi. Miksikö? Minä kerron.

Keijuruhtinaiden luonto on alati piinata alamaisiaan. Vuorenalisen maailman asukkaat tuntevat tuskaa aivan samoin kuin sinäkin. On tärkeää, että ymmärrät tämän. Vain ajankulu on siellä toinen – silmänräpäys täällä, päiviä siellä.

Jatkuvaan kärsimykseen voisi turtua. Mutta keijuruhtinaat ovat taitavia. Kerran vuosituhannessa maailmojen välinen muuri ohenee, ja keijut huvittelevat ihmisten kustannuksella: varastavat vauvoja, vievät vaimoja, houkuttelevat sulhaset lumouksilla luokseen. Vaihdokkaan he valitsevat alamaistensa joukosta. Tuo vähäinen mahdollisuus pakoon pitää sydämen vereslihalla.

Tee oikein. Salli vaihdokkaan jäädä luoksesi. Mitä sitten, jos sinulta viety lapsi kituu vaihteeksi vuoren alla. Yhtä ansiotta hän on vapauteen syntynyt kuin vaihdokas kärsimykseen.

____________________________________

A whisper from behind the cradle

Hold the raven-eyed changeling tenderly against your heart. Why? I'll explain.

Fairy nobles are cruel masters, they delight in torture. Their subjects feel pain just like humans, but time is different in fairyland. An eyeblink here means days there.

If only it was just the pain! But every thousand years this world and fairyland connect. Fairy nobles play with humans: steal babies, swap one of their subjects instead. This slim chance of escape hurts the most.

Do what's right. Allow the changeling to stay. It deserves happiness no less than your stolen child. To resque one is to condemn another.